Raputietokeskuksen yhteistyöhankkeita  sekä Piru merrassa

  index

Raputietokeskus on mukana useassa hankkeessa yhteistyössä muiden raputalouden edistämisestä kiinnostuneiden kotimaisten ja ulkomaisten organisaatioiden ja yksityisten henkilöiden kanssa. Ohessa on lyhyt kuvaus niistä hankkeista joihin Raputietokeskus on osallistunut tähän mennessä.
 

VALMIIT HANKKEET:

Rapusuihku: Raputietokeskus on kehittänyt yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa Rapusuihkun, menetelmän, jolla voidaan rapuja säilyttää hyvässä kunnossa pitkän aikaa. Menetelmässä on erikoista se, että ravut ovat viileässä sumukammiossa, suihkussa, eivätkä perinteisesti altaissa tai lammikoissa. Rapusuihkussa rapujen kuolleisuus on alhainen ja ravut ovat sekä puhtaita että hyvän makuisia pitkäänkin säilytettyinä. Rapusuihkun kaupallisia sovelluksia on saatavana kesästä 2008 alkaen.

CRAYNET: Raputietokeskus osallistuu eurooppalaisten makean veden rapujen tutkimiseen keskittyneiden organisaatioiden yhteistyöverkostoon asiantuntijajäsenenä. CRAYNET aloitti toimintansa vuonna 2002. Hankkeelle on EU-rahoitus ja ensivaiheen on suunniteltu kestävän 4 vuotta. Hankkeen tarkoituksena on edistää eurooppalaista rapututkimusta ja varmistaa eurooppalaisen luonnon monimuotoisuus alkuperäisten rapulajien tutkimukseen ja suojeluun keskittymällä. Hankkeeseen osallistuvat Poitiersin yliopisto (Ranska), Dublinin yliopisto (Irlanti), Firenzen yliopisto (Italia), Braunschweigin tekninen yliopisto (Saksa), Drottningholmin tutkimuslaitos (Ruotsi), ENRF tutkimuslaitos (Norja), Innsbruckin yliopisto (Itävalta) sekä useita asiantuntijajäseniä.

IAA17 symposium toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa elokuussa 2008. Kuopioon kokoontui kaikkiaan 120 rapututkijaa esittelemään tutkimuksiensa tuloksia. IAA17 symposiumia ja esitelmien antia enemmän täällä.

Säännöstelyn vaikutukset rapukantaan: Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa ravun ja rantahabitaatin muutosten suhteista erityisesti vedenkorkeuden vaihtelun ja jäänpainaman osalta. Hankkeen aikana tuotetaan myös habitaattimalli jonka avulla voidaan arvioida vesistön ravuntuottokapasiteettia ja arvioiden hankkeiden vaikutusta rapukantaan. Hanke alkoi 2003 ja kesti kolme vuotta. Hankkeeseen osallistuvat RKTL, SYKE ja Fortum. Hanke on rahoitettu Suomen Akatemian, MMM ja osallistujien varoista.

Rapukaupan laatujärjestelmä:
Raputietokeskus tutki suomalaisen rapukaupan vaihtelevia ja mielenkiintoisia laatujärjestelmiä ja teki niiden pohjalta ehdotuksen rapukaupan koko- ja laatuluokittelua varten. Hankkeen loppuraportissa (Jussila, Mannonen: Rapukaupan koko- ja laatustandardi) käsitellään tätä ehdotusta ja puututaan useaan seikkaan, joilla voidaan parantaa kaupattavan ravun laatua ja vähentää hävikkiä. Hankkeen jatkoksi on suunniteltu varsinaisen laatukäsikirjan tekemistä ja siihen liittyvää laatukoulutusta.

Rapurutto hallintaan: Hanke toteutettin yhteistyössä Kuopion yliopiston, EVIRAn ja RKTLn kanssa. Hankkeen aikana tutkittiin rapuruton perimän eroja, kehitettiin diagnostiikkaa ja selvitettiin rapuruton siirtymistä hemputtimen yli emoista poikasiin. Hanke tehtiin vv. 2005-7. Hankkeen tuloksena oli edistynyt rapuruton diagnostinen menetelmä ja merkkejä rapuruton siirtymisestä infektoituneilta emoilta Hemputtimessa haudotuille poikasille.

Ravunviljelyn opetusvideo: Raputietokeskus osallistui Ravunviljelyn ABC - muttei XYZ nimisen opetusvideon valmistamiseen vv. 2000-2002. Video antaa seikkaperäisen kuvauksen suomalaisesta ravunviljelystä ja viljelylaitoksen perustamisesta idean kypsyttelyn tasolta paikan valinnan ja muiden olennaisten seikkojen kautta annosrapujen tuottamiseen. Videon kesto on noin 25 minuuttia ja sitä myydään yhdessä ravunviljelyä käsittelevän kansion kanssa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa ja hankkeella oli EU-rahoitus. Opetuspakettia myydään halukkaille 50€ hintaan. Video on käännetty myös espanjan kielelle ja ruotsinnosta ollaan parhaillaan valmistelemassa.

Koillis-Savon ja Pohjois-Karjalan LEADER hankkeet raputalouden edistämiseksi: Hankkeiden tarkoituksena oli edistää ja tukea maaseudun sivuelinkeinoja erityisesti niiltä osin jotka koskivat raputaloutta. Hankkeet aloitettiin syksyllä 2001 ja vuoden kestävälle koulutus- ja hankeideointi osuudelle osallistui noin 40 henkeä. Hanke toteutettiin koulutuksena ja hankekohtaisena neuvontana. Hanke rahoitettiin LEADER+, kunta- ja yksityisellä rahoituksella. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa.

Pohjois-Savon ja Etelä-Savon EMOTR hankkeet raputalouden edistämiseksi: Hankkeet käynnistettiin aiemmin esiteltyjen LEADER+ hankkeiden jatkoksi ja laajentamiseksi vuosina 2002-4. Hankkeiden tarkoituksena oli tukea ja käynnistää elinkeinoon tähtääviä rapuhankkeita maaseudulla ja tukea jo käynnistyneitä hankkeita niiden onnistumisen takaamiseksi. Hankkeet toteutettiin koulutuksena ja hankekohtaisena neuvontana. Hankkeet oli suunniteltu 2 tai 3-vuotisiksi. Hankkeet rahoitettiin EMOTR, kunta- ja yksityisrahoituksella. Hankkeet toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa.

Laaturapu -hanke: Hankkeen aikana laaditaan ravustajan ja rapukauppiaan laatukäsikirja, jossa esitellään kaupparavun laadun parantamiseen vaikuttavia tekijöitä ja neuvotaan parhaat tavat ravun käsittelyyn. Oppaassa esitellään myös rapujen kilokaupan perusteet.
 

NYKYISET HANKKEET:

Jokiravun perimätutkimukset: FK Anna Alarannan väitöskirjatyön tarkoituksena on selvittää jokirapukantojen perinnöllisiä eroja erityisesti kasvunopeuden ja tautien vastustuskyvyn osalta. Hanke alkoi 2002 Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa jokiravun jalostuksen pohjaksi ja auttaa viljelijöitä löytämään nopeasti kasvavia ja tauteja ronskisti vastustavia jokirapukantoja. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa ja hankkeeseen osallistuvat myös Fiskeriverket Ruotsista (Dr. Lennart Edsman) ja University of Sannio Italiasta (Prof. Marina Paolucci).

Rapuruton perimä ja virulenssi: FM Jenny Makkosen tutkimus keskitty rapuruton perimän eroihin ja niiden merkitykseen rapuruton elinkierron ja virulenssin osalta. Hanke alkoi v. 2003. Hankkeen tuloksena on rapuruton diagnostiikan edistyminen sekä rapuruton elinkierron ja vaikutusten syvällisempi ymmärrys. Hanke toteutetaan yhteistyössä virolaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä myös Kuopion EVIRAn ja RKTLn kanssa.

Rapuruton torjunta tulovesityksestä: EKTR -rahoitteinen hanke, jossa kehitetään menetelmiä rapuruttoitiön poistamiseski vesiviljelylaitosten tulovesityksestä. Hanke alkoi v. 2009.

CPMonitor: yhteishanke Norjan eläinlääketieteen laitoksen kanssa, hankkeessa kehitetään menetelmiä rapuurton määrittämiseksi suoraan vedestä. Hanke alkoi v. 2009. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä myös Kuopion EVIRAn kanssa.

Saimaan rapu: ammattimaisen ravustuksen vaikutus Saimaan täplärapuapajilla. Yhteistyötä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kanssa. Hanke alkoi 2009. Hankkeen aikana toteutetaan useita pienempiä raputaloushankkeita mm. ravun säilytyskestävyyden tutkimista.

Ultraääni ja taudinaiheuttaja: ultraäänen käyttö mm. kalan mädinhaudonnassa vesihomeen kasvun estämiseksi. Yhteistyötä Savon Taimenen ja LGSonicin (Hollanti) kanssa. Hanke alkoi 2010.

Lisäksi olemme olleet mukana mm. Etelä-Savon rapustrategian muokkaamisessa (Mikkelin kalatalouskeskus), Kainuun rapuhankkeessa (Kainuun kalatalouskeskus ja Kainuun TE-keskus) sekä Lapin rapuhankkeessa (Lapin TE-keskus).