Rapujen istuttaminen

Kannattaako istuttaa?

Onnistuessaan rapuistutus on monin verroin tuottoisampi sijoitus kuin mikään muu vesistönhoitotoimenpide – tuloksia on vain maltettava odottaa. Ennen rapujen istuttamista kannattaa muistella menneitä.

Mikäli vesistössä on aiemmin ollut rapuja, mutta kanta on hävinnyt, kannattaa pyrkiä selvittämään rapujen häviämisen mahdollisia syitä ja vasta sen jälkeen harkita uusia istutuksia.

  • Jos vesistössä on ollut rapujen joukkokuolema, on todennäköistä, että rapukanta on elvytettävissä. Syinä rapujen joukkokuolemiin voi olla esimerkiksi rapurutto, erilaiset myrkyt ja alueella tehdyt rakentamis- ja muutostyöt. Rapuja voidaan istuttaa kun on varmistettu, että joukkokuoleman syy on poistunut.
  • Jos rapukanta on hävinnyt hitaasti heikentyen, on mahdollista että häviämisen aiheuttaja on pysyvämpi eikä rapukanta ole palautettavissa ilman häviämisen aiheuttaneiden syiden poistamista tai vähentämistä. Raputaudit ja ympäristön heikkeneminen saattavat usein johtaa tilanteeseen, jossa rapukanta pysyy erittäin harvana tai heikkenee. Syitä erittäin harvaan tai heikkenevään kantaan kannattaa hakea, sillä rapujen tuki-istutukset eivät yleensä kannata ellei näihin syihin ole pystytty puuttumaan.
  • Ravut ovat voineet hävitä myös vedenlaadun muutosten tai vesistötöiden vaikutusten vuoksi. Vesistön happamoituminen vei rapukannan useista vesistä 1960 ja 1970 -lukujen aikana, samoin metsä- ja suo-ojitukset ovat olleet yhteydessä rapukannan häviämiseen tai heikkenemiseen. Vedenlaatu ja pohjanlaatu on syytä selvittää ennen istutusten aloittamista.
  • Mikäli vesistössä ei tiedetä koskaan ollen rapuja, kannattaa ravuttomuuden syitä pohtia. Alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolella jokiravut puuttuvat lukuisista vesistöistä jo siitäkin syystä ettei suureen osaan näistä vesistä ole jokirapuja koskaan istutettu. Toisaalta monien vesistöjen olosuhteet eivät ole koskaan olleet ravuille suotuisia, eikä niihin ole muodostunut pysyvää rapukantaa.

Vesistön soveltuvuus ravuille voidaan selvittää tutkituttamalla veden laatu, selvittämällä ravulle sopiva elinympäristö sekä sumputtamalla rapuja vesistössä (sumputusohjeet tästä) . Vesistön soveltuvuus ravuille voidaan varmistaa myös rapujen koeistutusten avulla. Mikäli vesistö osoittautuu ravulle soveliaaksi, kannattaa rapuja istuttaa.

Rapuruton tai muiden ohimenevien haittojen jälkeen rapukanta elpyy usein itsekseen, mutta etenkin suuremmissa vesistöissä saattaa rapukannan elpyminen olla hidasta ja kestää jopa kymmeniä vuosia. Elpyvää rapukantaa ei yleensä kannata tukea istutuksin. Rapuistutuksissa täytyy aina muistaa, että siirtoistutuksissa vesistöstä toiseen on aina tautiriski. Suurin uhka on rapuruton leviäminen ja elpyvän jokirapukannan tuhoutuminen. Täplärapukanta ei tuhoudu rapuruttotartunnan yhteydessä, mutta rapukannasta ja sen tiheydestä riippuen saattaa esiintyä täplärapujen epänormaalia kuolleisuutta ja kannan kehittyminen vesistössä voi hidastua. Tästä syystä kannattaa täplärapujen siirtoistutuksia vesistöjen välillä välttää.