Hoito ja istutus: Kannattaako - Luvat - Lajit - Paikka - Istuttaminen

  index

Istutuslajit

Sekä joki- että täpläravun pyyntivahva kanta syntyy istukasmäärästä ja vesistön olosuhteista riippuen toisen - neljännen vesistössä syntyneen sukupolven saavuttaessa pyyntikoon. Hyvissä olosuhteissa pyyntivahva kanta syntyy jo toisen sukupolven ravuista. Täpläravuilla kannan kehittyminen tapahtuu selvästi nopeammin (5-12 vuotta) kuin jokiravuilla (8-16 vuotta). Kannan kehittymisnopeudessa on suuria eroja vesistöjen välillä. Suurissa vesistöissä ja pohjoisessa pyyntivahvat kannat muodostuvat hitaammin kuin pienissä vesistöissä ja etelässä.

Täplärapu on vierasperäinen laji ja täplärapuistutusten riskinä on rapuruttoa kantavien täplärapukantojen syntyminen jokirapuvesien läheisyyteen. Täplärapuistutuksiin on käytettävä ainoastaan rutotonta kantaa olevia istukkaita. Täplärapuistutuksia ohjaa TE-keskusten rapustrategia. Rapustrategian mukaan täplärapuistutuksia voidaan sallia vain erityisellä täplärapualueella. Täplärapujen istutuslupia onkin myönnetty lähinnä vain Etelä- ja Lounais-Suomessa. Täplärapualueellakin täplärapuistutukset sallitaan vain vesistöissä, missä ne eivät välittömästi vaaranna tuottavia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja. Täpläravut soveltuvat hyvin Etelä-Suomen reittivesiin ja suuriin järviin, joihin jokirapuistutukset ovat toistuvasti epäonnistuneet tai jotka eivät koskaan ole olleet hyviä jokirapuvesiä.

Jokiravuille soveltuvat pienemmät vesistöt - järvet, joet ja pienvedet - joiden rapuruttoriski on pienempi kuin reittivesien. Jokirapujen on havaittu menestyvän täplärapuja paremmin tummemmissa, humuspitoisissa vesissä. Jokiravuista maksetaan nykyiselläänkin korkeampaa hintaa kuin täpläravuista. Jokiravulle soveltuvia vesistöjä kannattaa siis taloudellisistakin syistä elvyttää jokirapuistutuksin. Samoin jos rapurutto hävittää vesistön jokirapukannan, kannattaa siihen istuttaa jokirapuja uudestaan.