|
Rapujen elintavat ovat kehittyneet
miljoonien vuosien evoluution tuloksena. Suomessa tavattavat rapulajit,
jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu, ovat sopeutuneet
elämään puhtaissa, kylmissä vesissä, joissa kasvukausi on vain muutaman
kuukauden mittainen ja kylmä talvikausi kestää suuren osan vuotta.
Rapujen lisääntyminen alkaa syksyllä parittelulla, kun veden lämpötila
laskee 10ºC tienoille. Koiraat parittelevat mahdollisimman monen naaraan
kanssa, naaraat laskevat mädin parittelun jälkeen ja hautovat mätiä
seuraavaan kesä- tai heinäkuuhun saakka.
Ravunpoikaset aloittavat itsenäisen elämän muutaman päivän kuluessa
kuoriutumisesta ja pyrkivät kasvamaan mahdollisimman nopeasti lisääntymiskokoon.
Ravut kasvavat pyrähdyksenomaisesti kuorenvaihdoissa, joita pienillä
poikasilla voi olla muutaman viikon välein ja aikuisilla jopa kaksi
kesässä.
Kesäajan ravut viettävät lämpimän kesäajan reviiriä puolustaen, ravintoa
etsien, talveen valmistautuen ja viimein parittelupuuhissa. Ravut
ovat aktiivisia hämärässä ja viettävät päivänsä pesäkoloissaan.
Rapurutto on rapujen taudeista kaikkein pahin, se tappaa jokiravun
ja kapeasaksiravun ja haittaa merkittävästi täplärapua, joskus jopa
tappaa sen. Ravun vihollisia ovat kaikki pohjaeläimistä kiinnostuneet
kalat, erityisesti ahven ja ankerias sekä kuivan veden pedoista mm.
minkki ja saukko. Useat vesilinnut syövät rapuja.
|
 |
