|
Veri seilaa avoimesti ja vapaassa tilassa
Ravulla on avoin verenkierto, ja sillä on vain valtimot sydämen
läheisyydessä auttamassa pumpun toimintaa. Ravun veri
huuhtelee siten kudoksia vapaasti, ja ravun sisäelimet uivat
verimassassa. Ravun veri ei ole varsinaisesti verta, vaan sitä
kutsutaan hemolymfaksi, sillä ravulta puuttuvat happea kuljettavat
verisolut. Happi on sitoutuneena veressä vapaasti uiskenteleviin
hemosyaanimolekyyleihin. Ravun veri on lähes väritöntä
ja läpinäkyvää.
Rapu näkee eteen ja taakse
Ravun näköaisti on melkoisen suurpiirteinen ja kykenee
havaitsemaan lähinnä valon ja varjon vaihtelua sekä
hahmoja. Ravun näkökenttä on lähes täysi
pallopinta, sillä ravun silmät sijaitsevat tapin päässä
ja kykenevät liikkumaan itsenäisesti. On jopa väitetty,
että ravulla olisi kolmas silmä pyrstön päässä,
niin tarkasti rapu kykenee paetessaan uimaan takaperin suoraan lähimpään
piilopaikkaan.
Ruoka ja viholliset haisee erilaiselle
Ravuilla on erittäin tarkka hajuaisti, joka on kehittynyt
haistamaan esimerkiksi ravinnon, viholliset ja parittelukumppanin. Rapu
haistaa ympäristönsä lyhyiden tuntosarviensa avulla,
joita se voi käyttää myös suunnistamiseen. On
hauskaa seurata virtaavassa vedessä, kun ravut suunnistavat
viivasuoraan ylävirtaan kohti rapumertaa. Tuore kala vetää
rapuja puoleensa kuin magneetti, lyhintä mahdollista reittiä.
Rapu käyttää hajuaistia myös parittelukumppanin
etsimiseen, sillä koiraat haistavat naaraat syksyisin ja ovat
tarpeen vaatiessa valmiit selättämään enemmän
naaraita kuin vesistön muut koiraat. Ravut haistavat myös
vihollisensa ja voivat siten varoa ollessaan petokalan, esimerkiksi
ahvenen, läheisyydessä. Hyvä hajuaisti on tärkeää
erityisesti hämärissä liikkumaan tottuneelle ravulle.
|
 |
