Ekologiaa: Pohjaeloa - Vedenlaatu - Vesiekosysteemi

  index

Vesistön pölynimuri ja lakaisukone

Rapu muokkaa ympäristöään jatkuvasti, sillä sen päivät täyttyvät ruuan haeskelusta ja syönnistä sekä liikenevänä aikana pesäkolon rakentamisesta ja sen viimeistelystä. Tiheä rapukanta voi puhdistaa vesistön pohjan niin täydellisesti, että siellä ei kasva mitään mikä kelpaa ravulle ravinnoksi ja muutoinkin pohja näyttää kuin puhtaaksi pyyhityltä.

Rapujen ravinnosta suuri osa koostuu pohjaan vajonneesta eloperäisestä materiaalista, joka kelpaa joko sellaisenaan ravun ravinnoksi tai sen pinnalla kasvaa pieneliöitä, jotka ovat rapujen ravintoa. Pohjaan vajonnut aines on siten ravun laidunta ja myös osin lautanen, jolta rapu nauttii pieneliöateriansa. Rapu vaan ei ole vielä niin sivistynyt että erottelisi ruuan ja lautasen ja päätyy siten syömään molemmat. Ravut ovatkin merkittäviä elinpiirinsä muokkaajia ja voivat jopa vaikuttaa veden laatuun pitämällä pohjan puhtaana.

Ravut voivat muokata pohjaa myös kaivamalla hienostuneita pesäkolorakenteita ja muodostamalla suuria yhdyskuntia kaivukelpoiselle alueelle.

Täpläravun pesäkolon edustaa Päijänteen pohjalla, täplärapu on siivonnut pesäkoloaan ja tuore hiekka näkyy vaaleana.

Kovalle savipohjalle ravut voivat kaivaa mestarillisia rakennelmia, todellisia kerrostaloja, joissa ravut voivat asustaa monessa kerroksessa (kuva alla).

Rapujen merkityksen vesistön pohjan muokkaajana huomaa helposti sen jälkeen, kun vesistön rapukanta häviää. Jo yhdessä kesässä voi pohjalle kertyä paksu kerros höttöä, eloperäistä pohjaan vajonnutta materiaalia, joka aiemmin on päätynyt rapujen ruuaksi ja rapujen ruuan kasvualustaksi. Muutos on merkittävä ja nopea ja yhtä helposti havaittavissa kuin ravustustulojen loppuminenkin.

Jokiravun pesäkoloja Korpijärven pohjalla, jokiravut ovat kaivaneet järven savipohjaa monimutkaisia pesäkolostoja.