|
Kranttu vedenkin suhteen
Ravut ovat erittäin kranttuja veden laadun suhteen. Ravuilla
on tarkka hajuaisti, jonka avulla ne haistavat tehokkaasti erilaiset
muutokset ympäristössä. Ravut elävät vesistön
pohjalla, joten veden laatu on heikointa rapujen elinympäristössä.
Veden laadussa pätee ikävä nyrkkisääntö:
kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Veden sisältämän hapen määrä on ravun
kannalta tärkeä tekijä ja se yleensä vaihtelee
eniten. Happi asettaa rajat ravun elintoiminnoille: vähän
happea, ei elämää! Erityisesti talvea varten on happea
oltava vedessä runsaasti, sillä jääpeitteen alle
ei happea pääse useaan kuukauteen.
Veden happamuus on toinen merkittävä ravun elämää
rajaava tekijä. Rapu ei pysty lisääntymään
happamassa vedessä sillä poikastuotto heikkenee, jos veden
pH on alle 6. Rapujen tilannetta helpottaa nykyisin se, että
sadevesi ei ole enää niin tappavan hapanta kuin viime vuosisadan
loppupuolella ja happopaine pienissäkin vesissä helpottaa.
Useat metallit, erityisesti
rauta ja alumiini, ovat ravuille myrkkyjä ja metallienkin haitallisuus
lisääntyy happamassa vedessä.
Melkein kaikki ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet ovat
ravuille erittäin haitallisia. Myrkkyjen kannalta ravut ovat
hyönteisiä, joten maatalouden ja puutarhojen tuholaismyrkyt
iskevät rapujen nilkkaan erityisen ankarasti. Periaatteena on
se, että rapujen asustamaan veteen ei saa joutua hiukkaakaan
ympäristömyrkkyä.
Ravut pysyvät hyvällä tuulella kunhan pitäydytään
perusasioissa: meille vain hyvää vettä ja koko ajan!
|