|
RAVUN ELÄMÄNTAVOISTA
Rapu tuottaa ja kuluttaa vedessä
Ravun asema vesiekosysteemissä on mielenkiintoinen, koska sen
rooli muuttuu iän ja kasvun myötä. Poikaset ovat
saalistajia, jotka syövät sekä toisiaan että
ranta-alueen muita eläimiä ja hyönteisiä. Ravut
rauhoittuvat kasvaessaan ja aikuiset ravut käyttävät
ravinnokseen pääosin pohjaan vajonnutta eloperäistä
ainesta ja siinä eläviä pieneliöitä. Aikuiset
saalistavat myös elävää ravintoa, erityisesti
pienempiä ja kuorta vaihtaneita rapuja, joten ne eivät ole täysin
unohtaneet hurjaa luontoaan. Rapujen ravintona ovat siis elävä
kasvi- ja eläinperäinen aines sekä pohjaan vajonnut
hajoava aines. Ravut ovat lisäksi koko ikänsä, kokoon
katsomatta, saaliina muille ravuille ja useille kaloille.
Ravut ovat pohjaeläimiä ja niiden massa on selvästi
suurempi kuin minkään muun pohjalla elävän lajin
massa, jopa suurempi kuin koko muun pohjaeläimistön. Ravut
muuttavat vesistön pohjaan vajoavan eloperäisen aineksen
tehokkaasti arvokkaaksi rapumassaksi.
Vaikka rapujen merkitys ei koskaan voi olla ihmisen ravitsemuksen
kannalta suuri, on moni ostanut ensimmäisen mopon, pyörän
tai jopa osan autosta rapurahoilla.
Ravuilla on suhde myös joihinkin vedessä ja vesirajassa
ruokaileviin eläimiin, mm. minkkiin, saukkoon ja muutamiin
vesilintuihin, jotka kaikki saalistavat rapuja. Minkki on erityisen
innokas ravunpyytäjä ja se saattaa jopa huvitella rapuveden
rannalla keräämällä isoja rapukekoja rantamaastoon.
Rapukannalle tällainen huvittelu on tuhoisaa, mutta minkeille rapu
tarjoaa merkittävän lisän ruokapöytään.
Ravut saattavat vaikuttaa myös vesistön kalkin määrään,
sillä tiheä rapukanta voi toimia suomalaisissa vähäkalkkisissa
vesissä merkittävänä kalkkivarastona. Rapujen
kalkkikuoreen voi olla sitoutuneena jopa 30% vesistön kalkista.
|
 |
